Kuinka kotiudutaan Kuusaalle?

Villa Tähti on nyt sisustettu, pihasaunan sisältö uusittu ja pihaakin vähän laitettu. On aika ottaa ratkaisevia askelia asuinpaikkaan, jota Kuusaaksi kutsutaan.

Kun muutin puolitoista kuukautta sitten Kouvolaan, tarkemmin sanottuna sen kulttuuripitäjään Kuusankoskelle, en tuntenut täällä ketään. Oli tosi virkistävää aloittaa ihan alusta, kulkea paikasta toiseen kännykän navigaattorin avulla – ihan samoin kuin puolitoista vuotta sitten muuttaessani talveksi Espanjan Fuengirolaan. 

Tärkein kohtaaminen on tietty naapurit. Olimme kyllä jo edelliseltä omistajalta kuulleet, että vanhassa kirjakaupan talossa asuu tosi ystävällinen perhe. Mutta mitäs jos yhteiselo ei oikeasti sujuisikaan? Olisihan se hirveää, varsinkin kun meidän talot ovat tosi lähekkäin. Pelko osoittautui turhaksi, naapuripariskunta oli juuri niin huippu kuin oli mainostettu ja vähän enemmänkin. Olemme saaneet apua rakennustarvikkeiden kuljetuksessa, lainaksi työkaluja ja -koneita sekä kullanarvoisia neuvoja vanhan talon kunnostukseen. Suunnitteilla on yhteisen postilaatikkotelineen rakentaminen ja puhetta on ollut myös illanistujaisista, joten hienosti menee naapurustossa.

Seuraavaksi on syytä katsastaa palveluvalikoima. Iloinen yllätys oli, että kaupungin paras panimoravintola sijaitsee kivenheiton päässä. Vanhalle kaupalle on mukava piipahtaa yhdelle tai usealle vieraiden kanssa ja jos kotioloissa kirjoittaminen alkaa ahdistaa, niin ravintolassa on viihtyisiä pöytiä työntekoon. Toki on myös vaarana, että noin kivaan paikkaan tulee kurvattua liian usein…

Kauppoja löytyy mukavasti Kuusankosken keskustasta ja enemmän kuin riittävästi kuuden kilometrin päästä Veturista. Vielä en ole ehtinyt selvittää, että missä on lähin toimiva terveyskeskus ja hyvä hammaslääkäri. Kuntosaleja on parikin ihan lähellä ja golfkenttä muutaman kilometrin päässä. Ja uimapaikka löytyy kilometrin päästä Kymijoen varrelta. Sinne vievän reitin varrella on kaunis vanhojen paritalojen rivistö.

Ihana paikka on Kuusankosken Taideruukki, jossa on pieniä käsityöpuoteja ja taidenäyttelyitä. Vanhassa Kymin paperitehtaassa on mielenkiintoisia sokkeloisia tiloja ja mukavia istuinryhmiä, siellä voi viettää leppoisaa päivää. Samassa tilassa toimii Pato-klubi, jossa on syksyllä luvassa keikkoja. Toisella visiitillä Taideruukkiin törmäsin paikan vetäjään ja ilmoittauduin saman tien vapaaehtoiseksi, jos keikoille tarvitaan uutta aputyövoimaa. Tuolla tavoin pääsisin nopeasti sisään paikkakunnan elämänmenoon.

Koirat ovat mainio tapa tutustua uusiin (koira)ihmisiin. Olen jo verkostoitunut Lancashire Heeler -Facebook-ryhmän kautta muutamiin pienten karjakoirien omistajiin. Mukava yllätys oli, kun sain kutsun Voikkaalle koiraporukan joka-aamuiseen kokoontumiseen. Tunnin metsälenkillä sain paljon uutta tietoa ja tutustuin kivaan porukkaan ja heidän koiriinsa. Aion mennä toistekin, kunhan saan pikku-Iitun luokseni kylään. Meidän happyheeler jäi toistaiseksi asumaan sen toisen omistajan, poikani luo Tampereelle. Onneksi on vielä hyvää ruokaa ja rentoa elämää rakastava Oona seuranani. Yksitoistavuotias mäykkymummo on loistava kuuntelija, katselee silmiin viisaan oloisena ja antaa puhua keskeyttämättä.

Täällä sitä nyt ollaan, ihanasti mökkihöperönä Kuusaalla. On tosi innostavaa rakentaa uutta elämää Villa Tähteen ja saada sukulaisia ja ystäviä tänne kyläilemään. He ovat hurmaantuneet meidän villaamme ja sen lähiympäristöön.  Olen myös saanut ihania viestejä talon alkuperäisten asukkaiden jälkeläisiltä, jotka ovat iloisia kun entisessä mummolassa on jälleen elämää.

Villa Tähden naapurustossa on kauniita rakennuksia, joista valtaosa on varmaankin tehtaan rakennuttamia. Suuria villoja ja taloja, joiden arkkitehtuurissa on ulkomaisia vaikutteita. Kun kesä on ollut pääosin aurinkoinen, niin täällähän on melkein kuin ulkomailla. Ja jos kaipuu päästä oikeasti ulkomaille tulee, niin Kuusaalta on vain reilun tunnin ajomatka Venäjälle.