Villa Tähti uudistuu paikallisvoimin

Nyt se vihdoin alkoi, Villa Tähden matka kaunottareksi. Mineriittiverhoilu saa lähteä ja kuisti tulla, luvassa on vanhan talon melkoinen muodonmuutos. Olemme siskoni kanssa iloinneet siitä, että rakennushommissa meillä on käynyt oikein hyvä miesonni.

Kun ostimme siskoni kanssa tämän ihanan talon, päätimme että ulkopinta on palautettava entiseen kauneuteensa. Meille oli alusta saakka selvää, että työllistäisimme mieluusti paikallisia yrittäjiä. Ensimmäinen tärkeä kontakti oli arkkitehti Heikki Käppi. Yhteydenotto häneen on poikinut monta kiinnostavaa kahvihetkeä korvapuustien kera. Tällaiset vanhojen talojen pikku projektit eivät ole ihan Heikin arkkitehtitoimiston pääduuneja, mutta hän totesi kauniisti: ”Jos jotkut vielä haluavat muuttaa Kuusankoskelle, niin kyllä heitä on autettava.” 

Heikki ja hänen kollegansa Elina suunnittelivat meille kuistin, joka muuttaa Villa Tähden sisäpihan näkymän uudeksi. Samalla tulee uusi pääovi ja kulkuväyläkin muuttuu Hoimelantielle. Oli mielenkiintoista seurata, miten kokenut arkkitehti tekee työtään. Me olimme tohkeissamme valmiita hyväksymään pienemmän kuistin, joka tuli meille lausunnolle ensimmäisellä luonnoskierroksella. Mutta Heikki tiesi kokemuksesta, että monesti asia vaatii vielä kypsyttelyä. Hän lähetti meille vielä kolme uutta vaihtoehtoa, joista paras löytyi kymmenessä minuutissa. Juuri tuollainenhan sen kuistin olla pitää.

 

Olemme tosi kiitollisia, että saimme meille tärkeään projektiin Heikin kaltaisen ammattilaisen, jolla on näkemystä ja kokemusta. On ollut kiehtovaa kuulla hänen näkemyksiään vanhoista rakennuksista ja niiden kunnostamisesta. Ei riitä, että muutama yksittäinen talo säilyy siellä täällä, vaan pitäisi säilyttää kokonaisia asuinympäristöjä. Vanhojen talojen kunnostuksessa ei ole Heikin mukaan yhtä totuutta, mutta paras lopputulos syntyy yleensä rauhassa kuulostelemalla. On hyvä, että asukkaat ensin elelevät tunnustellen taloa, näin kypsyvät sille sopivat ratkaisut. 

Tuo on niin totta, onneksi emme lähteneet ensimmäisen innostuksen aallossa kaatamaan olohuoneen yhtä väliseinää. Se olisi vaatinut sisällä tapetointia ja uusia listoja. Lisäksi olohuoneen mittasuhteet olisivat muuttuneet sisustuksellisesti haastavampaan suuntaan. Nyt on ajatuksena, että pienestä sivukomerosta tulee eteinen, johon uudesta pääovesta kuistin kautta tulevat voivat ripustaa ulkovaatteensa. 

Somesta sopivat
rakennusmiehet


Kun ei tunne uudella paikkakunnalla juuri ketään, oikeiden ammattilaisten löytäminen on jännittävää puuhaa. Ei voi tietää, mitä saa kun tilaa. Laitoin Facebookiin paikalliseen ryhmään ilmoituksen, että etsimme hyviä rakennusmiehiä. Tuli yksi vastaus, Panu Penttinen viestitti, että he ovat isänsä Riston kanssa kiinnostuneita urakasta. Tapasimme porukalla ja kun yhteinen sävel löytyi saman tien -– mitä sitä muita vaihtoehtoja edes etsiskelemään?  

Olemme olleet tosi helpottuneita ja tyytyväisiä, kun Penttisen miehet ovat hoitaneet suurimman osan rakentamisen käytännön järjestelyistä: kaivinkoneyrittäjä Pekka Lassin, vastaavan työnjohtajan Antti Elorannan ja tarvittavien materiaalien hankinnan. Lisäksi saimme naapurin Jarkolta hyvän sähkömieskontaktin Pekka Tainan. Panu hoiteli paikalle asiansa osaavan putkimiehen Tuomas Ellosen, jonka kanssa päädyimme halvempaan ratkaisuun. Sekin on hyvää palvelua, ettei ”myydä” asiakkaalle kalleinta ratkaisua.




Eipä sitä olisi etukäteen osannut kuvitella, miten paljon miehiä tarvitaankaan tällaiseen projektiin. Niin ja se mineriittiverhous, asbestin purkutyöhön pitää olla omat ammattilaiset. Vahvasti näyttää nyt siltä, että siihenkin saamme paikallisen yrityksen. Ja kukapa tietää, jos kuistin ikkunat ja puutavaratkin löytyisivät Kouvolasta? 

Näin se sisarusten pikku villa-projekti elvyttää paikallista elinkeinoelämää. Vanhojen talojen markkinavoimaa kannattaisi ehkä hyödyntää alueella enemmänkin. Kuusankoskella on se hyvä puoli, että monet kauniit talot sijaitsevat hyvien palvelujen lähellä, ei tarvitse muuttaa ihan syrjään kaikesta.

Villa Tähti on ollut meille korona-ajan hyvinvointiprojekti. Kun ei voi matkustella, voi tehdä mielenkiintoisia matkoja remontoinnin ja sisustuksen maailmaan. Mikä onni, että meillä on sisaren kanssa ollut niin samanlainen maku niin pienemmissä kirpputoriostoissa kuin isommissa taloon liittyvissä päätöksissä.


Pihamaa on saanut asianmukaiset vastakaadot ja Pekan kaivinkone siirtyy ahkeroimaan muihin osoitteisiin. Kuistin perustukset on valettu ja peitelty pakettiin odottamaan ensi vuotta. Talvipäivänseisauksen aikoihin voi vain toivoa, että kevyt lumipeite peittäisi kuraisen pihamaan. Ja että pian olisi helmikuu, mielellään vähäluminen sellainen. Silloin on tarkoitus jatkaa kuistin rakentamista. Eniten kuitenkin jännittää se, missä kunnossa on puuverhoilu, joka paljastuu mineriittilaattojen alta.

Näissä tunnelmissa on mukava aloittaa joulunvietto: katso video.




 

Kommentit

  1. Minäkin nautin siitä, että pystyin mökin isossa terassiprojektissa käyttämään pienen kylän paikallisia ammattilaisia. Aika hauska, että urakoitsija laittoi syksyllä viestiä, että teidän hirsikasan päältä on pellit lentänyt. Käynkö laittamassa paikoilleen? Ja oli muuten hyvin sidottu. Naapureista välitetään.

    VastaaPoista
  2. Samaa välittämisen tunnetta mekin olemme sisareni kanssa kokeneet tässä projektissa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kauneutta ja kartanoelämää

Super-Hessu ja muita taikavoimia

Iso onni pienestä tilasta