Vanha piha – mielettömästi uusia mahdollisuuksia
Kuusaalla sijaitsevan Villa Tähden piha on kuin vanha nainen. Sen kukoistuksen vuodet ovat kaukana menneisyydessä, mutta silti se jaksaa ihastuttaa kasvun kerroksellisuudellaan.

Puutarhassa ei sitten työt lopukaan ihan hetkessä. Keittiön seinällä on todisteena kunniakirjoja siitä, että pihamme on joskus ollut todella kaunis. Hurmaava se on omalla tavallaan nytkin, villiintyneenä viherkeitaana. Lukuisat hedelmäpuut – päärynää, kirsikkaa ja omenaa sekä isot marjapensaat tuottavat satoa syksyllä. Perennoja on siellä täällä pitkin puutarhaa ja leikkimökin edustalla on pergolaa muistuttava puilla reunustettu oleskelupatio. Siellä köynnökset kasvavat vahvoina kietoutuen puiden runkoihin.
Pihan keskellä on epämääräinen hiekka-alue, talossa asunut vuokralainen oli tilannut hiekkaa saadakseen koiran tekemät kaivaukset tasoitettua. Ei sitten käynyt mielessä, että nurmikko tarvitsisi multaa? No, siihen hiekkaan oli hyvä tehdä patio pihalaatoista näin alkuhätään. Kunnon patio on suunnitelmissa, mutta ensin pitää saada pihasaunan uuden piiipun kohdalta katto kuntoon. Ja liittymän siirto tontin toiselle puolen, josta on turvallisempi peruuttaa tielle ja parkkitilaakin on paremmin.
Viime vuodet kerrostalossa (ja osan aikaa Euroopassa matkailuautossa) asuneena olin jo ehtinyt unohtaa, miten terapeuttista puutarhassa puuhastelu onkaan. Aika kuluu siivillä, kun aina löytyy uutta raivattavaa, nypittävää ja kasteltavaa. Olin myös unohtanut, miten pirulliselta nokkosen polte tuntuu iholla. Ja kuinka maa tuoksuu. Tosin täällä Kuusankoskella tuoksuu välillä vähän muukin, nuo tehtaan piiput päästelevät ajoittain melkoisia löyhkähönkäyksiä.
Tässäpä meillä piha, jossa ei mahdollisuudet heti lopu. Keskeneräisyys kunniaan, sillä Villa Tähden puutarha tulee olemaan sitä myös tulevina vuosina. Sellainen kesämökin ja mummolan pihamaan risteytys, ajaton ja hellästi hoitamaton.
Upea kirjoitus! Ihana, että olet ryhtynyt kunnostamaan pihaa! Talo on rakas mummolani ja tuossa kirsikkapuun alla on juotu monet iltakahvit ja kirsikkamehut. Puutarha oli isoisoisäni Antonin ylpeys ja sen ylläpitoa jatkettiin niin kauan kuin isovanhemmillani oli voimia.
VastaaPoistaOnnea projektille ja hienoa, että talo on löytänyt rakastavan omistajan <3
Kiitos Suvi, olisi kiva kuulla enemmän mummolan vaiheista. Tervetuloa kahville, jos olet täälläpäin <3
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista