Joulurauhaa Villa Tähdessä

Synkkä marraskuu on onnellisesti ohi ja on aika juhlistaa Suomen itsenäisyyspäivää. Villa Tähti valmistautuu joulunviettoon odottavissa tunnelmissa. Pian voi kääntää katseet joulun jälkeen esiin pilkottavaan kevääseen. 

Siitä on vähän yli puoli vuotta, kun siskoni kanssa ostimme Villa Tähden. Edelleen tuo talo tuntuu hurmaavalta onnenpotkulta, joka yllättäen osui matkallemme. Se on myös hyvä suojapaikka koronankyllästämässä maailmassa. Täällä on kaikki tarvittava: pieni lähikauppa, johon piipahtaa ruokaostoksille ja iso metsä, jossa ei koiralenkillä tule yleensä ketään vastaan.

Olin kyllä jo päättänyt, että loppuelämäni talvet vietän jossain muualla kuin Suomessa. Optimisti kun olen, ehdin viedä kierrätykseen melkein kaikki joulukoristeeni ja suurimman osan talvivaatteistani. Joku pieni ääni sanoi kuitenkin sisälläni, että älä sentään myy rakkaita keltaisia Arctipsin huopalapikkaita. Kun ei koskaan voi tietää, mitä tapahtuu.

 

Joulukoristeista olin säilyttänyt kauniin valkoisen kynttelikön, joka mahtui kätevästi ikkunan väliin olohuoneeseen. Täsmälleen toinen samanlainen löytyi ilokseni Clas Ohlsonilta makuuhuoneeseen. Nyt meillä on hienot kyntteliköt ilahduttamassa myös ohikulkijoita. Jouluvalovarustelu on muuten vaarallinen urheilulaji – siinä alkaa mopo helposti keulimaan. Olen jo muutaman päivän katsellut pihavalojamme sillä silmällä, että tarvitsisi varmaan lisää? 

Tärkein joulukoriste Villa Tähteen oli tietenkin oma joulutähti. Valkoinen valolla varustettu pitsikaunotar löytyi helposti, mutta oikean paikan löytyminen talosta olikin isompi projekti. Iso tähti ei sopinutkaan keittiön ikkunalle, johon se oli tarkoitettu. Ei vaikka kuinka yritimme sitä oikeaan kohtaan sijoittaa. Naapurin isäntäkin tarjosi neuvoa, että jos vaikka yläkerran ikkunaan. Paras paikka löytyi tähdelle olohuoneen ruokailupöydän päässä olevasta ikkunasta, nyt se valaisee hienosti olohuoneen ja näkyy myös ohikulkijoille.

On ole kummoinenkaan jouluihminen muuten kuin sisustuksen osalta. On ihana laittaa kotiin valoja ja polttaa kynttilöitä. Ystäväpiirissä olemme muistelleet, kuinka lähetin jouluaattoiltana heille viestin, että meillä oli mukava joulu. Eli että se oli siinä, sopivasti taputeltuna pakettiin. Tämäkin joulu menee varmaan melko vähillä mausteilla. Tai ehkä kovalla hikoilulla? Olen suunnitellut, että jos vaikka kävisi aamulla Fit Kuusaan kuntosalilla hikoilemassa ja jatkaisi hikoilemista omassa pihasaunassa. Sitten vain leppoisaa rauhoittumista kotijuhlan tunnelmaan.

Tämän vuoden jouluevankeliumiin voisi lisätä lauseen: ”Jos korona suo”. Tuo pirullinen pandemia on tahdittanut kuluvan vuoden elämää monella tavoin. Yrittäjänä ja matkabloggarina se on haitannut menoa, mutta toisaalta: ilman koronaa ei olisi Villa Tähteä. Ei ainakaan 

Suomessa ja Kuusankoskella, joka on osoittautunut sisarelleni ja minulle tässä elämänvaiheessa täydelliseksi paikaksi. Hiljattain keskustelimme juuri siitä, että onneksi emme höyrähtäneet mihinkään taloon keskellä metsää. Villa Tähti sijaitsee meidän silmissämme ”maalla ja kaupungissa” yhtä aikaa. On luontoa ja palveluja lähietäisyydellä ja isompi kaupunkikeskus Kouvola muutaman kilometrin päässä.  

Jos korona suo, saan lähiviikkoina kaikki kolme aikuista poikaani kylään tänne yhtä aikaa. Jos korona suo, rakkaita lapsivieraita on tulossa yökylään Tapaninpäivänä. Jos korona suo, tammikuusta on tulossa kiireinen ainakin kyläilysektorilla. Aika monta ihanaa vierailua on sovittu tänne Villa Tähteen.

Ja sitä ei edes korona pysty estämään, että meillä alkaa Villa Tähdessä ulkoremontti. Jännittävää nähdä, millainen kaunotar talosta kehkeytyy, kun se saa kuistin ja pintaansa uuden värityksen. Olisiko kenelläkään vinkata kohtuuhintaista asbestilevyjen purkajaa?