Helteisen hyvä kesä Kuusaalla

Kesä 2021 Villa Tähdessä jää mieleen aikana, jolloin lämpö helli ja piha sai uusia muotoja.

Villa Tähden puutarha on edennyt isoin harppauksin, kiitos siitä kuuluu Energiakaivuu Pekka Lassille ja Viherpalvelun Risto Hämäläiselle. Pekka teki perustavanlaatuisia kaivauksia pihallemme, Risto antoi hyviä vinkkejä ja loihti kivikkoiselle pientareelle vihreyttä. Niin ja naapurin Jarkolle ja Johannalle, yhteistyöllä rakentui aita pihoja rajaamaan. Saimme siskon kanssa myös osan pojistamme Kuusaalle talkoisiin, viikonloppuna syntyi roska-aitaus ja kasvulaatikko.

Sisarestani on kehkeytynyt innokas pihatyöläinen, kottikärryt liikkuivat helteelläkin. Kirjoittamiskiireisiini vedoten pidän puutarhatyöt pääosin näytösluontoisina piipahduksina, joilla hoituu ruohonleikkaus, taimien istutus ja kukkien kastelu. Onneksi kumpikin on sitä mieltä, että puutarha ei ole koskaan valmis, vaan hurmaava vihermatka. 

 

Villa Tähden piha on nyt erittäin hyvä aihio. Kun katselee sitä korkeammalta parkkipaikalta, kerroksellinen näkymä on täynnä mahdollisuuksia. Voin hyvin kuvitella, että viiden vuoden päästä puutarhamme on vieläkin hurmaavampi – vanhan ulkorakennuksen reunustalla kukoistaa lumoava ruusutarha, pihassa on viihtyisä nukkuma-aitta ja kadulla ohikulkijoita ilahduttaa talon edustalle istutetut pensaat ja perennat. Pieni pettymys oli, että tänä kesänä kirsikkapuut eivät tuottaneet satoa samalla tavoin kuin viime kesänä. Toiveet kohdistuvat nyt ensi kesään, jospa silloin taas saisimme nauttia punaisista herkuista.  

 

Helteisen kesän jälkeen iski kohtuullisen kylmä kausi. Ainakin veden suhteen, sillä lämminvesivaraajamme purki yllättäen yhteistyösopimuksensa. Olemme olleet jo muutaman viikon ilman lämmintä vettä. Onneksi on ulkosauna ja sopimus kuntosalille, jossa pääsee treenin jälkeen lämpimään suihkuun. Kouvolalaisilla putkimiehillä näyttää olevan kiirettä, aika monta soittoa piti soittaa, että joku lupautui auttamaan.

Talo ja sen ympäristö ovat tärkeitä, mutta ihmiskeskeisenä tyyppinä tarvitsen seuraa viihtyäkseni paikoillaan. Ihmisiä on onneksi löytynyt runsaasti: pikkutytöistä vähän enemmän elämää nähneisiin jumppakavereihin. Oli kyllä melkoinen tunnustus, kun sain kuulla, että ”Outi tekee maailman parhaita paahtoleipiä.” Todellisuudessa en ehkä kuulu paahtoleipäkokkien aateliin, mutta osaan aika hyvin loihtia juhlatunnelman. Ehkä se on ollut vaikuttimena?

 

Järjestimme sisareni ja naapurin Johannan kanssa heinäkuussa Kirjakaupanmäen kesäkahvilan & kirppiksen, toivottavasti tuo tapahtuma saa jatkoa ensi kesänä ja kasvaa suuremmaksi. Villa Tähdessä on ollut kesäaikaa tiuhaan tahtiin vieraita. Onneksi talo sattuu sijaitsemaan lähellä Panimokahvila Vanhaa Kauppaa, sen miljöö ja omat tuotteet tapaavat tehdä lähtemättömän vaikutuksen vieraisiimme.

 

Olen myös saanut uusia ystäviä, siitä kiitos lankeaa kuntokeskus Fit Kuusaalle. Sattumaa vai johdatusta, että juuri sinä iltana, kun olin auttelemassa yrittäjäystävääni Heiniä Fit Kuusaan vastaanotossa, tuli asiakkaiksi Lappeenrannasta hiljattain muuttanut Kirsi. Samana iltana piipahti asioimassa myös Keniasta kotoisin oleva Rahma, Kuusankoskelle viime vuonna asettunut maailmankansalainen. Kummankin kanssa synkkasi niin hyvin, että yhteys löytyi saman tien.

Eikä siinä kulunut kuin muutama päivä, kun olimme kolmistaan koolla Kuusan torilla kahvilla. Ai että, miten mielenkiintoinen keskustelutuokio meillä oli. Bonuksena on se, että puhekielemme on toistaiseksi pääasiassa englanti, samalla Rahma oppii pikkuhiljaa suomea. Nykyään käymme yhdessä jumpissa, kävelyllä ja kahvilla. Ja keskustelemme paljon myös WhatsApp-ryhmässämme. En olisi etukäteen uskonut, että jonain kauniina päivänä minä opettaisin englanniksi mustikkapiirakan leipomista – en nimittäin ole kovinkaan kokenut leipoja. Ainakin meillä oli Rahman kanssa hauskaa ja piirakkakin paistui sopivaksi. 

Ihanan kesän jälkeen tulee aina pimenevä syksy. On aika sytyttää tuli takkaan ja istuttaa kukkasipulit maahan ensi kevään loistoa luomaan. Onneksi koronatilanne on helpottanut sen verran, että ovi maailmalle on jälleen auki matkailijoille. Koti Kuusaalla säilyy sydämessä, mutta mieli veisi jo kovasti tien päälle. Haaveissa vilkkuu Italia – siellä olisi talvella ehkä vähemmän lumitöitä?